Mikä on hybridi?

Suomessa hybridillä tarkoitetaan yleisimmin fretin ja villihillerin risteytystä, vaikka fretti kykeneekin lisääntymään myös joidenkin muiden näätäeläinten (esim. arohilleri ja siperiankärppä) kanssa. Osa kasvattajista käyttää hybrideitä kasvatukseen tavoitteenaan laajentaa frettien geenipoolia, sekä tuoda linjoihin villihillerille luonnollista rakennetta ja ulkomuotoa. Yleensä toiveena on myös lisätä linjojen elinikää ja terveyttä. Monien Euroopan musta soopeli -linjojen taustalla on usein ainakin hieman hilleriverta.

Hybridien kohdalla puhutaan usein sen prosenteista. Esimerkiksi hybridi, jonka toinen vanhempi on villihilleri ja toinen fretti, on prosenteiltaan 50%. Karkeasti voidaan sanoa, että mitä vähemmän yksilössä on villihilleriä, sitä frettimäisempi se on. Luonne erot ja erilasten "villiominaisuuksien" periytyminen eivät kuitenkaan aina ole täysin ennustettavissa. Suomessa hybridinä puhutaan yleensä eläimestä, jonka hybridiprosentti on 12,5% tai enemmän, koska hyvin pienen prosenttimäärän hybridit eivät yleensä juurikaan eroa fretistä.

Lemmikkinä hybridi vaatii omistajaltaan erityistä omistautumista. Täytyy muistaa, että ne omaavat villieläimen vaistot, ja saattavat näin ollen joissain tilanteessa esimerkiksi reagoida herkemmin ärsykkeille kuin tavallinen fretti. Hybridiä ei ikinä missään tilanteessa tule alistaa, vaan kaikki kouluttaminen tulee lähteä positiivisen vahvistamisen kautta (tätä tosin suosittelen ihan jokaisen eläimen kohdalla). Hybridit ovat usein vahvatahtoisia, joskus pelokkaita ja epäluuloisia, ja näin ollen ne reagoivat negatiivisesti tilanteisiin joissa niitä painostetaan toimimaan tietyllä tavalla. Korkeaprosenttiset hybridit, jotka omaavat paljon villihilleritaustaa, saattavat olla myös hillerin tavoin arkoja ja omissa oloissaan viihtyviä.

Hybridit ovat huomattavasti lihaksikkaampia ja ketterämpiä kuin fretit. Ne vaativat paljon aktivointia, ja ovat erittäin kekseliäitä, mikä on omistajalle samaan aikaan kiehtovaa sekä haastetta tuovaa. Monesti luullaan, että hybridit purevat enemmän kuin fretit, tai ovat aggressiivisempia, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Hybridit saattavat arkuutensa puolesta kuitenkin purra jonkin verran herkemmin, mutta tämä on yksilökohtaista, ja fretinpennun tavoin hybridin voi yleensä kouluttaa puremattomaksi. Oikeanlaista käsittelyä ja aktivointia saadessaan hybridi on ihana ja lumoava lemmikki, joka muodostaa omistajaansa vahvan kiintymyssuhteen.